Ystävälläni on syntymäpäivät ensi viikolla.
Pääni puhki mietin, että mitähän ihmettä minä hälle keksisin lahjaksi.
Mitä 2-vuotis syntymäpäivänä kuuluisi saada?
Jotain käytettävää, kestävää ja jotain, mitä äidin ei tarvitse varjella
kovakouraisimmissa leikeissä ja rymyämisissä.
Siispä rikkinäisiä farkkuja,
äitinsä maksamaa trikoota,
vetoketju
ja pätkä ritari -nauhaa.
Kaavana OB 4/2012 jumpsuit, koossa 92.
Muutoksia, kuten vuoritettu huppu ja vahingossa väärään lahkeeseen
tehty vetoketju. Hihoihin tuli keskelle saumat.
Tähän meni kahdet noin M kokoiset farkut.
Jäihän siihen vielä käytettäviä paloja ja takataskut olin leikennyt uunikintaiksi jo joulun alla.
Tämä ritari -nauha meinasi viedä mielenterveyden.
Päätin, että siitä minä haluan ripustuslenkin tehdä.
Mutta mystisesti oli kadonnnut, vaikka ihan muutama päivä sitten sen varmasti nauha-vetoketju-neppari -laatikossa näin.
Olin jo itkenyt ja raivonnut, kunnes yhtäkkiä tuli sellainen tunne, että onkohan tämä minun laatikko vähän turhan täynnä? Olisiko voinut käydä niin, että se olisi tippunut takaa alempaan laatikkoon.
Ei, ei ollut.
Mutta entäs, jos se olisi ollut myös auki.
Olisiko se voinut tippua senkin laatikon alle, eli lattialle?
Hiphei, sieltähän se löytyi.
Ja lopulta koko nauha ei edes sovi koko jumpsuittiin,
mutta kerta sitä nyt on näin kauan etsitty,
niin pakkohan sitä on laittaa.
Toivottavasti ei tunnu pienessä niskassa kovalta nuo nauhan reunat.
Farkut on valmiiksi käytetyt ja kulutetut,
niin pieni ystäväni voi hyvin rymytä ja kuluttaa farkut loppuun.
Onnea rakas ystäväni!
perjantai, 27. maaliskuu 2015
Kommentit