Kesällä-syksyllä 2 eurolla (1e/m) ostettu harmaa kangas päätyi housuiksi. Ja koska siitä kankaasta olis tullut ehkä vähän hassut housut jos ne lahkeet olis samanlaiset kuin kaikki muutkin housuni (myöskin ehkä muutenkin tietoisesti koitan miettiä pitäiskö erilaisia housujakin olla).
Ette ehkä usko, jos kerron, että alkukangerrusten (siis miten se vetoketjun ompeleminen voi aina olla niin hankalaa, miksei sitä ikinä muista?) jälkeen ei ollut enää ongelmia. No oikeastaan pari tyhmää mokaa, mutta ne oli helppo korjata. Ne oli minun viikonloppuhousut muistaakseni syysloman viimeisenä viikonloppuna.
Mutta ei silti liian helpolla pidä päästä. Housut oli ollut noin 10 minuuttia valmiit ja jatkoin tekemään sitä hupputakkia. Ja yhtäkkiä kun menin eteiseen sovittamaan takkia jäin kiinni niihin housuihin ja SAIN RIKOTTUA SEN VETOKETJUN! no vanha vetoketju, eihän ne kestä mitä tahansa, mutta silti! Ette ehkä pysty uskomaan miten paljon kiukutti?
En halunnut kuitenkaan heti ruveta korjaamaan kun kiukutti niin paljon ja halusin sen takin valmiiksi. No ainakin joku viikko sitten olen ratkonut sen rikkinäisen vetskarin pois, mutta housut jäi oottamaan uutta. Jäi oottamaan uutta sohvalle. Ja koira pissi niille housuille. Ai miten niin sekin kiukutti aika paljon?
No mutta tänään. Kaivoin lähes-sopivan-värisen-ja-mittaisen vetoketjun ja muutama minuutti ja vetoketju oli kiinni. Ai miksikö se odotti niin pitkään? Sen kun tietäisi.
sunnuntai, 9. marraskuu 2008
Kommentit