Tänään on minun rakastamani keli.
-23, Aurinkoista ja tyyntä.
Harmi vain, toppahousuni on unohtunut vanhempieni luokse, joten kovin pitkää ulkoilua kerrallaan ei pystynyt tekemään.
Kelistä tykkää myös kroppanikin.
Mihinkään ei kolota. Jäykkyys ja tietyt kivut edelleenkin vaivaa ja palellessa menee niska jumiin. Mutta kaiken kaikkiaan on yksi helpoimmista päivistä pitkään aikaan. Pysyisipä nämä kelit pitkään.


Tänään tunnin ompeluksena oli paita taas tätin murulle tietyötrikoosta, koska entiset alkavat olemaan pieniä.


Vihdoin jaksoin leikellä uudet kaavat entisten pienien tilalle.
OB 6/2013
Mr. Bear, 104cm.

Vasta kaavojen leikkuun jälkeen rupesin tarkemmin vertailemaan edellisiin 92cm kaavoihin.
Pituus uudella paidalla oli 3,5cm lyhyempi.
Hihat olivat äärettömän paljon pidemmät.
Leveys aikalailla sama mihin olin aiemmin soveltanut tuolla pienemmällä kaavalla viime aikoina.
Joten päädyinpä taas soveltamaan. Pituutta lisää, hihoista entisten ja uusien puoli väli. Suurinpiirtein. Kaula-aukko tässä kuitenkin näyttäisi olevan nyt tarpeeksi iso, että ei enää neppiä tule.
Toivonmukaan on käytössäkin sopiva.










Sunnuntai-iltana katseltiin ikkunasta kuvan jälkien jättäjää.
Pomppi pitkän matkan tietä, jota useammasta ikkunasta katselimme.
Pysähtyi hetkeksi tuijottelemaan meidän suuntaan, jonka jälkeen pinkoi hirveää kyytiä pellolle.