Viime viikon kävin viettämässä Peurungassa fibromyalgikkojen sopeutumisvalmennuskurssilla. Ensimmäinen jakso oli kesäkuussa ja kun puoli vuotta oltiin ryhmäläisten kanssa pidetty yhteyttä facebookissa ryhmässämme, oli mukavampi mieli palata Peurunkaan.

Sunnuntaina jo sain yövieraaksi mukavat ihmiset Nastolasta ja Inarista.
Oli mukava rupatella kuulumisia ja aamulla oli kivempi porukalla mennä paikalle, vaikkakin jo aamupalapöydästä tuttuja löysimme.

Viikko oli yllättävän mukava ja oli kivaa, että itse pystyi liikuntoihin vaikuttamaan.

Kylpylässä tuli lilluttua tällä kertaa enemmän ja infrapunasaunaakin kulutettiin ahkerasti.

Ravitsemusterapeutti vahvisti uskomukseni siitä, ettei fibromyalgian kivunhoitoon ole olemassa mitään ruokavaliota. Mutta jos lisäoireena on ärtyvän suolen oireyhtymä, siihen voi vaikuttaa ja sen oireita helpottaa. Tätä varten kannattaa tutustua FODMAP-ruokavalioon.
Ravitsemusterapeutti ei myöskään kieltänyt syömästä herkkuja, mutta käski harkita, voisiko niiden syöntiä vähentää. Taidanpa harkita, kun tuota limuakin tulee juotua niin paljon.
Säännölliset ruoka-ajat ja perus terveellinen kotiruoka on hyväksi, ettei ruokavalio aiheuta muita oireita tai sairauksia.

Fysioterapeuttimme selaili fibromyalgiasta kertovia tutkimuksia ja tulimme siihen tulokseen, että joka paikassa toitotettu liikunta vain saattaa helpottaa fibromyalgian oireita. Kivi vierähti sydämeltä, ehkä se liikunta ei minulla olekaan avain onneen, kuten minulle on uskoteltu.
Mutta siinä me kaikki olimme yhtä mieltä, että ilman liikuntaa kuitenkin on helppo sairastua moneen muuhun tautiin: diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, masennus jne.
Liikkukaamme siis, mutta itse koitan kyllä jatkossa jättää kuntosalit muille ja keskittyä mielekkäisiin touhuihin.

Vielä perjantaiaamuna annettiin kropalle ihan kunnolla shokkihoitoa,
kun tunnin verran keilailtiin.
Ei mitään toivoa olisi tavallisella keilapallolla, kun sormet ja ranteet niin kipeät, mutta kahvapallolla keilaaminen todellakin helpottui. Kun kädet väsyivät painavasta pallosta liiaksi, helpotin vielä keilaamista ja siirryin käyttämään kourua.
Kouru on irrallinen metallinen häkkyrä, jota on melko kevyt siirrellä. Tähdätäkin sillä täytyy, eli ei ihan pelkkää pallon vauhtiin tökkäämistä ollut.
Mutta vasemmalle oli koko rata vinossa, sanon minä.

Oli melko mieletön olo, kun vasta seuraavana yönä alkoi kivut ja siinäkin oli niin paljon ihan oikeaa liikunnan jälkeistä lihaskipua pakaroissa.

Ikinä en ole niin terveenä kuntoutuksesta kotiin tullut.
(Mutta ei nyt puhuta sitten taas jylläävistä hirmusista kivuista).