Tätä pinkkiä kotimaista joustocollegea Kestovaippakaupalta olen säilönyt syksystä asti ompelukonepöydän alla.
En ole vain osannut päättää, että tuleeko siitä leggarit vai joku paita.
Kunnes tänään halusin siitä paidan.
(Viimeisen kappaleen leikattuani muistin, että olin oikeastaan jo päätynyt aiemmin leggareihin).


Pikku Piltin Ruskamekko hieman lyhennettynä on ollut varsinkin yksivärisenä yksi lemppareistani.
Nyt jo fleece on nyppääntynyt tosi rumaksi.
Eipä siis ollut mikään yllätys, että päädyin taas samaan kaavaan.


Tälläkin kertaa lyhensin helmasta ja tein hihoihin resorit.
Oikeasti olin kyllä suunnitellut pidemmät resorit hihoihin,
mutta unohdin sen hihoja leikatessa enkä minä sit raaskinut niitä enää pätkäistä lyhkäsemmäksi.


Mutta tällä kertaa kauluksen sisäosa on tehty mustasta fleecestä.
Kauluksen pinkkiosa on tehty pidemmäksi, joten sitä taittuu hupun sisälle noiin pari senttiä,
joten musta fleece jää piiloon.


Mutta sieltä piilosta se lämmittää tuota vitsin kipeetä niskaa tuulella ja tuiskulla.