Kiitos joku yksivärinen laukku minulle.
Ihan nättejä kuosejahan noissa silloin yhteen aikaan tehdyistä kasseista löytyy, mutta aika useasti olen ajatellut, että joku yksivärinen sopisi niin paljon paremmin useammin mukaan.

No suurin osa kankaistanihan on kauniisti taiteltu kellarikomeron hyllylle, mutta eihän niitä nyt sieltä jaksa lähtee metsästämään. Eli kaivamaan täällä sisällä, makuuhuoneen nurkassa, olevia kankaita

Oi ja voi, kun minusta se vihreä, mistä olen kerran tehnyt tukkahuivin on nättiä. Ja niitä kun on semmosina siipaleina. Niin tottakaihan se piti siitä tehdä. Ommella yhteen paloja jne. Aluslankana meni punaista, violettia, ruskeeta ja ties mitä kaikkee, mitä vähän sattu olemaan jäminä tuossa puolassa.

Yhteensä laukkuun meni 5 siipaletta + 2 sisätaskuun.
Laukun hihnan pituutta miettiessäni en oikein tullut mihinkään ratkaisuun. Teen siis laukun niin, että on se laukkuosa ja siihen reunoihin tulee kankaat joka jatkuu hihnaksi. Voisi olla toki yhdestäkin kappaleesta, mutta harvoin minulla niin pitkää kangasta sattuu olemaan tarjolla. Oikeastaan, en minä kauhean pitkään miettinyt sitä pituutta kun keksin sen: Minun ei tarvii ommella niitä yhteen vaan sen voi tehdä solmulla. Ja koska pelkkä umpisolmu ja siitä jäävät kankaitten päät on aika ruma, niin pitihän siihen tehdä rusetti.
Just tällä hetkellä ainakin tykkään tästä ideasta valtavasti <3

Ja siis. Aikaa meni kolme tuntia, joka sisälsi aika paljon telkkarin katsomista ja Maija Vilkkumaan kuuntelua Irc-galleriasta.